Kuski mokailee, heppa hoitaa

Viime sunnuntaina hyppäsin itsenäisesti Tumpin kanssa kentällä. Niko oli kuvailemassa mun uuden kameran kanssa, vielä on jonkin verran säätöjen kanssa harjoittelua, mutta materiaalia nyt kuitenkin tuli.

Aloitin hyppelyt oikeassa kierroksessa kavaleteilla, jotka oli kaarella kahden laukan välillä (10 m). Tumppi ei ollut ihan heti avuilla, enkä itsekään ratsastanut huolellisesti vaan sisäohjassa roikkuen. Toistoilla molemmat parannettiin, kaari tuli paremmaksi, ja hypyt myös. Tulin pari kertaa myös lyhyessä laukassa kunnon kaarella välin kolmella laukalla. Vasemmassa kierroksessa en saanut ulkolapaa hallintaan ja ulkoapuja läpi, minkä seurauksena Tumppi valui toisella kavaletilla ihan oikeaan reunaan. Toistot auttoi jonkin verran, mutta ihan rennosti ja täsmällisesti keskeltä kavalettia ei päästy tulemaan... Tultiin seuraavaksi vastakaartokahdeksikkoa kavalettien yli ja treenattiin vaihtoja. Oma vartalonhallinta on varsiu heikolla mallilla, mikä näkyi myös vaihtojen hankaluudessa.

Olin aikaisemmin päivällä rakentanut kentälle kunnon esteradan, johon otin mallia Lapinlahden estekokeesta. Reitit oli tietysti vähän isompia ja kurvit loivempia, kun maneesiin suunniteltu rata siirrettiin isolle kentälle. Panostin esteisiin etsimällä niihin erikoisuuksia, kuten putken pätkiä, liikennekartioita ja vesimaton. Meillä ei mitään sateenkaaritäytteitä tai portteja ole, joten näihin piti tyytyä. Olin rakentanut radan ensin metrin korkuiseksi.

Hyppäsin pari kertaa lankkupystyn ja normipystyn "isojen" esteiden verkaksi. Lankun olin tarkoituksella jättänyt ilman maalinjaa, mutten arvannut sen olevan niin hankala kuin se oli. Kumpikaan ei nähnyt mitään paikkaa ja ajauduttiin monesti liian lähelle.

Yksittäisten hyppyjen jälkeen tultiin pari kertaa 6 laukan linja lankulta oranssille törppöokserille. Pari hyppyä vielä vesimatto-okserille ennen kuin mentiin koko rata.

Metrin rata meni nollilla ja meno tuntui ihan kivalta. Putkipystyn jälkeen 5 laukan välissä itse en noussut ihan heti pystyyn, joten laukka ehti hiukan levitä ja sarjan ekalle tuli turhan lähelle. Kaikki välit mentiin kuitenkin suunnitelluilla askelmäärillä ja laukatkin ehdittiin korjaamaan matkan varrella.

Nollaradan jälkeen nostettiin esteitä niin, että rata oli 120 cm. Kaikki esteet oli maksimissa, törppöokserin takapuomi 125 cm. Ajattelin, että kokeillaan nyt tämmöistä isompaa rataa kotona, kun tilaa on ja tuttu ympäristö. Ollaanhan me kenttäkisoissa menty 115 cm rataa, ja valmennuksissakin hypätty isompaa. Mutta ei ollutkaan niin helppoa, kun kuskia alkoi jännittää...Metrin rata oli tuntunut pieneltä ja kivalta, mutta kun esteet oli 20 cm korkeammat, oma ratsastus unohtui täysin.

Tulin taas pari yksittäistä ennen rataa. Isommilla esteille Tumppi alkoi valua entistä enemmän oikeaan reunaan, jonka seurauksena ratsastettiin yksi tolppakin kumoon hypätessä. En tajua, miten jännitikin niin paljon! Muistan ajatelleeni jokusen kerran esteen jälkeen "jes, ei kuoltukaan!". Rata meni yllättävän hyvin, vaikka videolta näettekin ettei se mitään kaunista ja sujuvaa ollut. Linjat mutkitteli miten kerkesi, kahden laukan sarjalla ei ollut myötäyksestä tietoakaan, kolmoissarjalle ajoin pohjaan ja taas oikeaan laitaan, joten käänsin pois seuraavalta. Tällä korkeudella kuitenkin kolmoisarjassa on jo tekemistä eikä sinne noin vain haahuilla. Tokalla yrittämällä tuli taas pohjaan ja valui ulos linjalta, mutta jatkoin (mutkikkaalla) reitillä sarjan seuraaville osille. Tumppi teki molempiin yhden laukan väleihin kaksi laukkaa, mutta kiipesi kiltisti (ja puhtaasti!) esteistä yli. Tumppi vaistosi kai jännityksen ja vähän jarrutteli esteille, se ei oikein tiennyt mitä tehdään kun kuski matkusteli ja toivoi parasta.

Radalta 4vp kiellosta ja 4vp turhasta pudotuksesta. Tällä kuskin taidonnäytteellä olisi kyllä ansainnut vähintään tuplasti enemmän virhepisteitä, mutta rehellinen Tumppi vaan mennä porskutti. Kisoissa olisi mahdollisesti tullut yliajasta virheitä vaikka ihan hyvää vauhtia mentiinkin.

Radan jälkeen hyppäsin vielä punaisen pystyn, koska se tippui. Pystyltä jatkoin putkipystyn ja kohti kolmoissarjaa. Tumppi jarrutteli vähän sarjaa kohti ja pienellä rohkaisulla olisi varmaan mennyt nätisti. Mutta siellä taas vaan istuskelin kyydissä paniikissa. Kolmoissarja jännitti, pelotti ja teki epävarman olon. Tultiin taas pohjaan ekalle ja b-osalta oikealta ohi. Ei Tumppikaan niin tyhmä ole, että tekisi ihan mitä vaan itsekseen. Uudella yrittämällä stopattiin jo ennen a-osaa. Tumppi ei koskaan ole ennen estettä pysähtynyt, mutta nyt riitti ratsastajan pelastelu. Tultiin taas uudelleen hippasen rohkeammalla ratsastuksella mutta vielä enemmän jännittäen, stoppi taas. Sitten laskinkin jo suosiolla a-osan matalammaksi, ehkä metrin kokoiseksi.

Edelleen pelko ja jännitys takaraivossa tultiin kolmoissarjaa vielä pari kertaa, nyt päästiin kaikkien kolmen esteen yli. Tumppi sai paljon taputuksia ja tehtiin huolelliset loppuverkat.

Vähän harmittaa, kun eilinen Annan estetunti jäi välistä töiden takia. Ensi viikolla tarkoitus olisi mennä seuraestekisoihin sekä Tumpilla että Riksulla. Toivottavasti olen siihen mennessä saanut henkisen tasapainon tasaantumaan ;)

Tykkään jotenkin tästä kuvasta, vaikka ratsastus (tässäkin) päin honkia...