lauantai 29. maaliskuuta 2014

Kenttäratsastukseen mukaan: Harjoittelu

Nyt kun kaikilla meillä on kisaluvat kunnossa ja säännöt hallinnassa (sarjan ensimmäinen postaus), niin voidaan miettiä niitä kisoihin valmistavia harjoituksia ja muita tärkeitä juttuja.

Hyvissä ajoin ennen kenttäkisoja kuntoon:
  1. Kvaalitulokset
  2. Maastoesteiden harjoittelu
  3. Kevytistunta ja tasapaino
  4. Vauhdin harjoittelu
  5. Kunto kohdilleen
  6. Tarvittavat varusteet
  7. Hokkikengät hevoselle
  8. Harjoittele eläinlääkärin tarkastusta varten

Kvaalitulokset tarkoittavat tuloksia, jotka vahvistavat osallistumisoikeuden. Kvaaleilla siis osoitetaan, että ratsukko on valmis starttaamaan kenttäkisoissa. Harraste- ja tutustumisluokkaan vaaditaan kaksi seura/aluetason kisoista rataeste suoritusta, joiden virhepistemäärä on yhteensä maksimissaan 8 vp (aikavirheitä ei huomioida). Harrasteeseen kvaalitulokset täytyy olla vähintään 80 cm luokasta ja tuttariin vähintään 90 cm luokasta. Tuttariin voi myös kvaalata yhdellä kvaalihyväksytyllä harrasteluokalla ja yhdellä vähintään 90 cm esteratsastusluokalla, josta tulos enintään 4 virhepistettä.

Kvaalitulokset ovat voimassa 24 kuukautta. Eli ei hätää, vaikka tänä vuonna ei vielä ole ehtinyt kisailemaan. Muista, että kvaalitulokset ovat ratsukkokohtaisia!

Kaikkien luokkien kvaalivaatimukset löytyvät kenttäsäännöistä sivulta 16 alkaen.


Uudella hevosella tai uuteen lajiin (tässä siis kenttäratsastus) siirtyessä on tärkeää treenata maastoilua ja maastoesteitä ennen ekoja kenttäkisoja. Ekoilla treenikerroilla ehdottomasti valmentaja mukaan! Valvovan silmän alla saat ohjeistusta oikeasta tasosta ja vältyt vaaratilanteilta. Kun erilaiset kiinteät esteet (mm. banketit, ylös- ja alashypyt, vesi, kuivahauta) ovat tulleet tutuksi, voit harjoitella kotonakin. Harvalta tallilta löytyy maastoesterataa, mutta ojia, korkeuseroja sisältäviä metsäpolkuja tai lätäköitä alkaakin jo löytyä helpommin. Kenttähevosen tulee uskaltaa liikkua maastossa yksinkin, joten jätä ainakin välillä kaverit talliin!

Vaikka maastoesteet sujuisivat treenissä kuin vettä vaan, ei kisatilanteessa olekaan aina niin helppoa. Laumasta lähteminen, pelottavat puskissa istuskelevat ihmiset (estevahdit) ja sujuvan laukan ylläpitäminen voi olla ensikertalaisille vaikeaa. Hevosen täytyy luottaa ratsastajaansa, jotta se "vaaroista" huolimatta pääsee maastoradalta maaliin.

 Veden läpi kulkeminen on lähes kaikissa harrasteluokissa

Harrasteluokassa maastoradan pituus on maksimissaan 1500 metriä, ja tutustumisluokassa 1700 metriä. Se pitäisi jaksaa ratsastaa kevyessä istunnassa ja hyvässä tasapainossa, jotta hevonen pääsee käyttämään selkäänsä. Harjoittele kevyttä istuntaa kotona vaikka ihan keskiympyrällä ravi-laukka-siirtymisiä tehden. Maastoradallakin sinun täytyy pystyä vaikuttamaan hevoseen hidastaen tai eteenpäin käskien ja pysyä silti kevyessä istunnassa. Jos asento tuntuu vaikealta, pyydä valmentajaa ihan konkreettisesti korjaamaan istunta kuntoon.

Niin hevosella kuin ratsastajallakin tulee olla hyvä tasapaino, joka säilyy ylä- ja alamäissä sekä ylös- ja alashypyissä. Aloita alamäkiharjoittelut ravissa loivissa alamäissä. Pidä hevosen pää ylhäällä ja askel normaalia lyhyempänä. Kun ravissa sujuu, voit kokeilla laukassa.


Maasto-osuudella kello ei ole pakollinen, mutta aika monilla niitä näkee ranteessa. Nopeuksien tunnistamisessa pelkkä kello ei auta, vaan ratsastajalla täytyy olla jonkinmoinen tuntemus vauhdista. Harrasteen ja tuttarin maastossa vauhti ei päätä huimaa (400-490 m/min), mutta helposti jännittyvällä hevosella askel voi lyhentyä paljonkin, jolloin matka ei etene niin nopsasti. Harjoittele kotitreenissä tuntemaan, miltä eri nopeudet tuntuvat. Harjoittelua auttaa, jos lähistöltäsi löytyy pidempi suora tai joku lenkki, jonka pituuden tiedät. Voit yrittää ratsastaa lenkin samaa vauhtia kaksi kertaa peräkkäin, kellon avulla näet miten onnistui.

Mielestäni pienempiin luokkiin ei tarvitse tehdä mitään erityistä kuntoharjoittelua, jos hevosella on peruskunto kohdillaan. Isompiin luokkiin kannattaa treenata jo vauhtikestävyyttä sekä lihaskuntoa. Monipuolinen treeni, joka sisältää vaihtelevasti sekä kovempia treenejä että palauttavia päiviä on kunnon kannalta tärkeää. Vaikka tuntuisikin, että treenattavia asioita on paljon, muista antaa hevoselle (ja itsellesi!) välillä myös lepopäiviä.

Treenivinkkejä kestävyysharjoitteluun löydät Seppo Laineen kirjoituksesta Kenttähevosten kuntovalmennus (julkaistu Hevoset ja Ratsastus -lehdessä 2008).

Yksipäiväiset kisat voivat joillekin hevosille olla kuitenkin jo aika rankkoja, jos normaali liikutus on sen yhden kerran päivässä. Hyvä kunto auttaa jaksamaan ja palautumaan nopeammin. Kisapäivän aikana on tärkeää muistaa huolehtia juomisesta ja syömisestä riittävästi, niin hevosen kuin ratsastajankin!


Pienimmissä luokissa pärjää aika pitkälti perusvarustuksella, mutta muutama juttu kannattaa hankkia tai ainakin miettiä toteutus etukäteen. Ratsastaja tarvitsee maastokokeeseen turvaliivinterveyskortin ja nykyään yhä useammassa kisapaikassa liivin numeroa varten. Terveyskorttia varten on olemassa erillisiä taskuja, jotka on helppo kiinnittää käsivarteen. Tasku pitää kortin suojassa vesikelilläkin, jolloin et tarvitse joka kerta uutta. Terveyskortista löytyy suppea versio sekä monisivuinen versio. Muista myös hevoselle numerolappu!

Jos et halua (tai muista) hankkia numerolle liiviä, kannattaa pakata mukaan kaksi muovitaskua ja hakaneuloja. Tällaisella viritelmällä olen itsekin mennyt jokusen kerran, mm. SM-kisoissa viime vuonna. Numerolapun voi toki teipatakin kiinni, mutta ainakaan kisatakin kanssa jesari ei näytä kovin tyylikkäältä ;)

Hööksissä ainakin on myynnissä setti, jossa sekä liivi että terveyskortin tasku. Ei paha hinta, ja mulla ainakin toiminut oikein hyvin!


Kenttäkisoissa yleensä joku osakoe on nurmella, joten hevonen tarvitsee nurmihokit. Kisasuunnitelmat ja kengitykset kannattaa ryhmitellä ajoissa, se on aika näppärää jos hevosella on säännöiset kengitysvälit. Muista kertoa kengittäjälle hokkikenkien tarpeesta tarpeeksi ajoissa! Kaikilla kengittäjillä ei ole edes hokkikenkiä aina mukana, joten ennakoi. Yleensä kisoissa riittää pelkät kantahokit, mutta meillä kenttähevosilla on varmuudeksi neljä reikää kengissä ympäri vuoden. Suomen kesästä kun ei koskaan tiedä mitä se tarjoaa...

Osta nurmihokit ajoissa ja harjoittele niiden laittoa. Ei kisoissa sitten iske paniikki, kun hokit ei sovikaan kenkään. Hanki myös tarvittavat avaimet hokkien kiristämiseen, mulla ainakin toiset nurmihokit vaativat kaverikseen jakoavaimen normaalin hokkiavaimen sijaan. Hokkireikien putsauksessa käytän yleensä ihan kengitysnaulaa tai puhdistintappia ja jengatappia. Tarkista tässäkin oikea koko (8 tai 10 mm), muuten tapista ei ole oikein apua.


Jos et ole käynyt näyttelyissä tai vastaavissa, on ehkä syytä harjoitella eläinlääkärin tarkastusta varten. Yhden ja kahden päivän kisoissa on yleensä vain yksi eläinlääkärin tarkastus. Useimmiten se on heti estekokeen jälkeen. Ratsastajan täytyy itse esittää hevonen eläinlääkärille ilman satulaa ja suojia. Alkuun eläinlääkäri tarkistaa hevosen silmäilemällä sen joka puolelta. Esittäjä seisoo silloin hevosen edessä. Tarkastuksessa ei ole niin tarkkaa miten hevonen seisoo, toisin kuin näyttelyissä (ymmärtääkseni :D). Seuraavaksi hevonen esitetään liikkeessä. Eläinlääkäri antaa tähän ohjeet, mutta yleensä esitetään käyntiä suoralla eläinlääkäristä poispäin ja ravia takaisin päin. Harjoittele sitä, että hevonen ravaa reippaasti kun pyydät sitä raviin. Tämä oli eksta vaikeaa opettaa Tumpille, sillä se aina haluisi vain löntystellä laiskasti, mikä taas aiheuttaa lisäkierroksia juostavaksi. Säännöt sallivat raipan eläinlääkärin tarkistuksessa, mulla on vissiin kerran Kangasalalla ollut kouluraippa mukana tarkastuksessa. Käynti esitetään ohjat kahdessa kädessä ja ravi ohjat yhdessä kädessä niin että hevosella on riittävästi ohjaa. Kääntäminen suoran päässä on aina hevosen suuntaan, siis oikealle kun talutetaan vasemmalta puolelta.

Täytyy alkaa itsekin tuota treenaamaan enemmän Riksun ja Röllin kanssa, ehkä siis myöhemmin kattavampaa postausta eläinlääkärin tarkastukseen harjoittelusta kuvien kera :)

Kenttäratsastukseen mukaan -sarjan muut postaukset: 1. postaus aloitus ja 3. postaus kisat kutsuu!

2 kommenttia:

  1. Tosi kattava ja hyvä postaus! Mutta me ostetaan kyllä kengät &naulat&hokit melkein aina ite ja kengittäjä vaan laittaa ne? No, jokainen tavallaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, meillä kaikki kenkä ostoksetkin hoiti kengittäjä :)

      Poista