keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Lauantaitreffit tiimin kesken

Viime lauantaipäivä vierähti Heinolassa (ja edestakaisin ajellessa). Treffattiin Playssonin porukalla Hevarin myymälässä ja mukana oli myös Chia de Gracia.

Hevarin työntekijä Sanna ja Chia de Gracian Mirva kertoivat pienet infot yrityksistä, tuotevalikoimista ja työpäivistään. Juttutuokion jälkeen saimme opastetun kierroksen Hevarin tiloissa. Hevari toimii osalle tuotteista myös tukkuna, joten tavaraa kyllä varastossa riittää.

Hevarilla on tämän myymälä/varaston lisäksi raveissa kiertäviä myymäläautoja, jotka ovatkin mulle tutumpia. Ravipuolen tarvikkeita Hevarista löytyy jos jonkinmoista, mutta paljon on tavaraa myös ratsuille ja ratsastajille. Ja sitä hevosenkenkien määrää!

Ruuan ääressä meillä oli epävirallinen tiimipalaveri, jossa kävikin hyvä puheensorina. Keskusteltiin tämän vuoden tapahtumista, suunniteltiin tulevaa ja ideoitiin kaikkea mahdollista. Seuraavan kerran tiimiläisiä treffataan taas jo tämän viikon sunnuntaina, kun yritetään saada istunnat ojennukseen Aulangolla Aira Toivolan johdolla.

Loppuun meille oli varattu myymälässä kiertelyyn ja shoppailuun. Tälläkään kertaa ei kotiin pystynyt lähtemään ilman ostoksia, nimittäin mukaan tarttui kylmäyssuojat kintereisiin. Niiden tarrat kyllä näytti ehkä hiukan lyhyiltä suokkien jalkoja ajatellen, mutta ainakin pienellä askartelulla luulisi sopivan. Kintereet on sen verran hankalan mallisia, että tavalliset kylmäyspatjat ei niihin oikeen sovi. Mutta nyt pirteän turkoosit kylmärit pääsevät siihen käyttöön!

Chia de Gracia sponsoroi kaikille kolme maistiaispussia omista tuotteistaan. En vielä ehtinyt perehtyä niihin sen tarkemmin, mutta ajattelin tehdä niistä jonkun maistelukierroksen mun hepoille. Joku videointijuttu voisi olla oivallinen keino siihen hommaan :)

Ylärivissä Sanna, Senni, Chia de Gracian Mirva, Julia, minä, Penina, Alex, Jesse ja Riina
Alarivissä Roosa, Susanna, Mira ja Hevarin Sanna

Postaus toteutettu yhteistyössä Hevarin ja Chia de Gracian kanssa.

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Vuosihuollot

Hampaat huollettu eilen ja muu kroppa tänään.Rokotuksen aika ei ollut vielä, mutta muuten Riksu ja Rölli pääsivät vuosihuoltoon.

Hampaat hoidettiin kuntoon ihan kotitallilla meille uuden raspaajatuttavuuden toimesta. Raspaaja ensin tutkisteli hampaat, ja pääsimpä minäkin tunnustelemaan hampaat ennen ja jälkeen operaation. Se oli aika jännää, en ole ennen niin tehnyt vaikka omia hevosia on ollut jo 12 vuotta.

Riksulla oli poskihampaiden ylärivissä pieniä piikkejä, jotka olivat tehneet poskeen vähän haavaumia. Alarivissä oli hammasrivin keskellä pieni "hyppyri", mutta muuten kuluma oli varsin tasaista eikä suurempia ongelmia ollut.

Röllillä ei ollut juurikaan varsinaisia piikkejä, mutta hampaat olivat vähän terävämpiä. Niitä hiottiin hiukan tasaisemmiksi. Röllin etuhampaissa olikin enemmän hommaa, kun vasemmalta alhaalta yksi maitohammas oli jäänyt vielä pysyvän hampaan viereen kiinni. Oikealta puolelta alhaalta torahammas ei ollut vielä puhjennut kunnolla, joten sen esiintuloa päätettiin avustaa. Raspaaja viilsi ikeneen viillon ja leikkeli pienen nysähampaan esiin. Mun tehtävä tässä oli pitää Röllin ylähuulta ylhäällä, jotta se ei olisi tiellä. Leikkely onnistui hyvin ja lopputulos oli yllättävän siisti. Toimenpide saatiin valmiiksi ja siirryin takaisin Röllin sivulle valmiiksi seuraavaa operaatiota, maitohampaan poistoa, varten. Siinä seisoskellessa kuitenkin pyörryin. Ihan tosta noin vaan! Ei se leikkelyn katsominen tai veri itsessään mua mitenkään erityisesti ällöttänyt, mutta seuraavaksi makoilin kuitenkin tallin lattialla... Juulia onneksi oli tallissa myös, joten apujoukkoja löytyi toisen puolen ikenen leikkelyyn ja hampaan poistoon. Raspaaja sanoi siinä myöhemmin, ettei hänen kohdalleen olekaan ennen osunut pyörtyileviä omistajia, vaikka onkin niistä kollegoiltaan tarinoita kuullut ;)

Onneksi pojat osasivat käyttäytyä hienosti! Molemmat saivat kehuja hienosta väristään ja kiltteydestään.

 

Jos raspauksen yhteydessä sai olla ylpeä omista kasvateista, niin tänään sai melkein hävetä silmät päästään. Tämänpäiväinen klinikkareissu suunnattiin Kangasalan hevosklinikalle vuosihuoltoon. Pojat olivat kehittäneet traikussa jonkun läheisriippuvuuden matkan aikana ja pakko oli huudella toisilleen koko ajan, kun he majoittuivat klinikalla parin karsinan päässä toisistaan. Suitsien laittaminen oli aikamoinen haaste, kun hevoset heiluivat, riehtoivat ja yrittivät liiskata tohinoissaan mua seinään. Huoh! Rölli varsinkin oli ihan hermoheikko koko päivän, kaikki äänet ja muiden hevosten kulkemiset oli niin jänniä, että hyvä kun nahoissaan pysyi.

Pienen tarinatuokion ja ensimmäisten tunnustelujen jälkeen suunnattiin maneesiin esittämään hevoset liinan päässä. Matka sinne oli jo hermoja raastavaa: Rölli tanssahteli ja hypähteli koko matkan kuin mikäkin oripoika ylikierroksilla. Iskä talutti Riksun, joka kulki sentään maltillisemmin. Maneesissa hetken kierreltyämme Rölli hieman rauhoittui. Juoksutuksessa ei tosin ollut paljon kehumista. Rölli ei osannut taas yhtään kulkea ympyrää, vaikka kotona onkin tallin helpoin juoksutettava. Riksun suuntaan oli aina pakko vetää ja vastakkaisella puolella tietty oikoa. Laukka sentään nousi heti ensimmäisestä käskystä. Tarkkasilmäiset eläinlääkäri ja hieroja pystyivät tunnistamaan heikkoudet ja epäsymmetriset liikkeet, vaikka ympyrä ei ollut ympyrää nähnytkään.

Riksu pyöri liinassa tasaisemmin, mutta pikku iloittelukiihdytys oli pakko ottaa mukaan oikeassa laukassa. Riksu kuunteli ohjeet myös muilta kuin multa, ja hierojan antaessa ohjeita "sit voit taas ottaa raviin" Riksu teki työtä käskettyä. Paluumatka klinikan tiloihin sujui taas jo vähän rauhallisemmin kuin menomatka, mutta edelleen oli kaikenlaista kiirettä ja häslinkiä hevosten kulkemissessa huomattavissa.

Röllin klinikkareissun syynä oli lähinnä loppukauden kiellot maastoesteille, vino hyppy ja takajalkojen nestekertymät. Laukassa se on nyt ollut myös hiukan haluton ottamaan takapään kunnolla alle. Taivutuskokeissa reaktiot tulivatkin molempien takajalkojen yläraajoista. Lisäksi painelutestit viittasivat kintereiden ongelmiin. Röntgenkuvissa näkyi oikeassa kintereessä keskimmäisessä nivelraossa muutoksia. Eläinlääkärin mielestä oli hyvä, että vaiva huomattiin näin ajoissa, ennen kuin tulee isompia ongelmia. Molempien takajalkojen kintereet piikitettiin, vaikka vasemmassa ei vielä kuvissa näkynytkään mitään ihmeellisempää. Kinnervaivat kuitenkin tulevat pareittain, harvemmin toinen jalka säästyy jos toisessa jotain on. Eläinlääkäri ehdotti, että näin akuutissa nivelmuutoksissa voisi Röllin lääkitä kertaalleen myös Tildrenillä. Sitä ei kuitenkaan laitettu vielä tällä kertaa, vaan katsotaan ensin miten kintereet vastaa tämänkertaisiin hoitoihin.

Riksun ongelmana on jo pidemmän aikaa ollut vasemman takajalan ottama lyhyempi askel, mikä näkyy varsinkin käynnissä. Toisella tunnustelulla vika paikannettiin oikean lonkkakyhmyn seudulle, lisäksi oikeassa takareidessä tuntui joku vanha revähtymä. Muuten saatiin kehuja hyvin treenatusta ja symmetrisestä lihaksistosta. Taivutuskokeissa tuli reaktio oikean etujalan alaraajaan ja melko mitättömät reaktiot molempiin takajalkoihin. Seuraavaksi lonkan seutu ultrattiin, diagnoosina arpikudosta kahdessa eri lihaksessa, jotka kiinnittyvät lonkkaluuhun. Hoitona Riksu sai lähemmäs 20 neulaa arpikudosten alueelle. Neulojen tehtävänä on tehdä reikiä arpikudokseen, jolloin siihen saataisiin lisää elastisuutta ja pehmeyttä. Lopuksi reiden revähtymään laitettiin shockwave-hoitoa.

Riksun hoitojen aikana Rölli oli jo herännyt unenpöpperöstään ja aiheutti pahennusta mekastamalla karsinassa. Välillä oli pakko kirjaimellisesti hakata päätä seinään, muu aika meni kuopiessa ja seinää potkiessa. Nälkäkin alkoi jo tulla ja kaikki kiukutti!

Kotiin selvittiin onneksi ehjin nahoin. Molemmille hepoille tuli ohjeeksi pari päivää karsinalepoa, viikko pelkkää tarhailuja ja sitten kävelyä. Riksun piikkihoito uusitaan noin kuukauden päästä, minkä jälkeen sama rumba uudelleen. Toivottavasti näillä eväillä päästään entistä ehompina ensi kauteen!

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Vuoden viimeiset koulukisat

Kisakausi saatiin eilen päätökseen siellä missä aloitettiinkin, nimittäin ChevaLux tallilla Koskella 1-tason koulukisoissa. (Helmikuun kisapostaus)

Kisapäivän starttasi Riksu oppilaan ratsastamana helppo C:1 -luokassa. Riksulla oli aika paljon energiaa verkassa, eikä meno hyytynyt radallakaan. Ratsukko suoritti radan ihan mukavasti ilman suurempia rikkeitä. Tuloksena 60,5 % ja luokassa neljäs sija.


Riksu ja Rölli osallistuivat siis toiseen luokkaan, jossa ratana oli K.N. Special. Riksu oli ekassa verkkaryhmässä ja Rölli toisessa, kun lähtijöitäkin oli vain 9. Kaiken järjen mukaan mun vuorot olisi pitänyt olla luokassa ensimmäisenä ja viimeisenä, kun olin kuitenkin ainut, joka osallistui luokkaan kahdella hevosella. Vaan ei ollutkaan! Riksun vuoro oli ekan verkkaryhmän toiseksi viimeisenä, joten mulla oli periaatteessa yhden ratsukon verran aikaa vaihtaa hevosta, jotta ehtisin ajoissa Röllin verkkaan. Laitoin järjestäjille viestiä perjantaina, että olisiko mahdollista vaihtaa mua edes yhden ratsukon verran aiemmaksi, mutta ei onnistunut, kun lähtölistat oli jo julkaistu...


Oppilas starttasi omassa luokassaan toiseksi viimeisenä, joten vaihdettiin kuskia melko pian radan jälkeen ja lähdin vuorostani Riksun kanssa verryttelyyn. Riksulla oli edelleen reippaasti virtaa, myös laukka oli aika herkässä. Sain tehtyä ihan hyvän verkan, paljon siirtymisiä ja taivuttelua, vähän laukan kokoamista ja pari keskiravia uralla. Riksu ei ollut mikään maailman tasaisin ratsastaa, muttei ihan mahdotonkaan.

Parin ratsukon ajan odoteltiin vuoroamme ulkona, sitten valmistautuvana ratsukkona maneesissa, minkä jälkeen pääsimme radalle. Odotellessa lähtömerkkiä tein vielä muutamat ravi-käynti-siirtymiset ja pari volttia molempiin suuntiin. Verkassa en mahtunut tekemään kokonaista lävistäjää keskiravissa, joten päätin tehdä ennen rataa vielä yhden. Keskiravi lähtikin varsin mallikkaasti heti linjan alusta, mutta sitten Riksu vähän riehaantui ja rikkoi laukalle pukin kautta. Hups! Vähän kontrollia takaisin ja vihellyksen jälkeen radalle.



Rata alkoi ihan kivasti, vaikka alkutervehdyksessä Riksu alkoikin ihmettelemään maailman menoa. Keskilaukka meni nyt radallakin rikki, vaikka yritin ratsastaa hieman maltillisemmin ja tasaisella tuella. Toisen lävistäjän käyntisiirtymiseen Riksu ei olisi halunnut oikein hidastaa, kaula vain lyheni ja meno oli jännittynyttä. Myöskään siirtyminen käyntiin H-kirjaimessa ei olisi Riksulle maistunut, muutamia ravin hiippailuaskelia tuli ennen kunnon käyntiä. Käynti ei ole Riksun vahvuus, nytkin se oli taas kovin lyhyttä ja aika jännittynyttä. Laukkaosuus meni ihan hyvin :) Tosin laukasta käyntiin ei onnistunut ilman raviaskelia. Pari pistettä annettiin tasoistusta muille vielä lopussa, kun tein epähuomiossa lopputervehdyksen vasta viimeiseen kirjaimeen, enkä keskelle kuten olisi pitänyt. Tuomari siitä huomauttikin radan jälkeen, ja spontaani vastaukseni oli "Oho". Fail!

"Todella laadukkaan oloinen hevonen. Energiaa on :) Käynti hieman lyhyttä. Jännittyy niskasta. Tsemppiä tulevaisuuteen!"

Tulokseksi saatiin 61,60 %, jolla mentiin luokassa johtoon ensimmäisen verkkaryhmän jälkeen.

Pahoittelut pätkivistä videoista! Kamera ei tykänny viileästä kelistä, vaan lopetti taas videoinnin vähän väliä omia aikojaan.


Riksun radan jälkeen mun olisi pitänyt jäädä vielä ryhmän viimeiselle ratsukolle kaveriksi maneesiin, mutta sen verran kiire oli, että vaihdettiin oppilas satulaan. Siitä kiireen vilkkaa laittamaan Rölli kuntoon ja suoraan trailerilta verkkaan. Kuten arvata saattaa, ei herra herkkis ollut kovin rennossa mielentilassa. Oltaisiin kaivattu enemmän aikaa niin kuntoonlaittoon kuin kisapaikan tunnelman haisteluun ennen verryttelyyn saapumista. Eikä se hetken kävelykään olisi ollut pahitteeksi.

Verkassa Rölli oli kovin hermostuneen ja jännittyneen oloinen. Se tarjosi koko ajan ravia, vaikka tarkoitus oli ensin käynnissä vähän työskennellä. Pidätteet ei menneet oikein läpi, kaula vaan lyheni lyhenemistään. Ravissa sama meno jatkui. Työskentelin pääty-ympyröillä etsien rentoutta, jota tosin ei pahemmin löytynyt. Laukassa Rölli oli yllättävän kiva! Siinä löytyi sopivan rauhallinen tahti, vaikka edelleen hevonen olisi voinut olla rennompi ja pidemmällä kaulalla. Laukan jälkeen takaisin raviin, mutta edelleenkään ei voltteja voinut edes harkita tekevänsä. Vähintään 10 extraminuuttia verkkaan olisi ollut paikallaan.

Ulkona pyörittiin vaan maneesin edustalla pienellä ympyrällä. Kenttä oli veden vallassa, joten en sinnekään viitsinyt lähteä uiskentelemaan. Maneesissa odottelualue oli sen verran pikkuinen, ettei siinä oikein mahtunut kävelemään. Rölli ei jaksanut seistä paikallaan, vaan koko ajan piti jotain puuhastella: kääntyillä, peruttaa tai kuopia. Se vähäkin rentous katosi kuin tuhka tuuleen ja tilalle tuli hermostuneisuutta ja jännitystä. Hyvät edellytykset siis kouluradalle!



Ennen rataa tein ne tekemättä jääneet voltit ja useita siirtymisiä. Parin kevennetyn kierroksen jälkeen pystyin istumaan jo alas harjoistusraviin. Rölli oli edelleen kovin jännittynyt, muttei kuitenkaan poistunut alta.

Alkutervehdyksessä Rölli näyttää videolla ihan lohikäärmeeltä, kun ne puhisi ja olisi jo halunnut lähteä liikkeelle. Keskiravin lävistäjälle käänsin varmaan turhan paljon ulkojalalla, sillä Rölli rikkoi samantien laukalle. Puolesta välistä loppuun päästiin ihan hyvää ravia, mutta alun laukka tiputti pisteet arvosanaan 4,5. Röllin bravuurista siis surkea suoritus, mutta yllättäen voltit molempiin suuntiin meni ihan hyvin, kun taas niissä on ollut ongelmia. Laukassa menoa oli enemmän kuin verkassa ja jouduinkin pitämään vastaan. Jäin vähän liikaa kädellä kiinni, jolloin laukasta tuli hieman kulmikasta. Laukasta käyntiin onnistui ilman raviaskeleita, mutta hiukan töksähtäen. Siirtymistä edeltävä lävistäjä oli turhaa mutkittelua. Röllin kanssa sentään lopputervehdys osui oikeaan pisteeseen.

K.N. Specialissa arvostelukohtia on 17 (+alakerta). Röllillä luki näistä kahdeksassa kohdassa jännittynyt, kolmessa kohdassa kiireinen ja rennompaa menoa toivottiin vielä erikseen kahdessa kohdassa.

"Hevonen kantaa itsensä melko hyvin. Vielä rennommaksi. Harmittava rikko keskiravissa. Tsemppiä jatkoon!"

Tuloksena 58,5 %, aika samoihin lukemiin olisin itsekin suorituksen arvioinut.

Riksun ohi kiilasi yksi ratsukko, joten sijoituttiin luokassa toiselle sijalle :) Röllin tulos oikeutti tuloslistalla sijaan 5/9.


torstai 12. marraskuuta 2015

Pojat lähtee kilpasille: kumpi voittaa?

Lauantaina suuntaamme Riksun ja Röllin kanssa 1-tason koulukisoihin Koskelle. Molemmat osallistuvat samaan luokkaan, helppo B KN Special. 

Taustatietona mainittakoon, että Riksu lämmittelee ensin oppilaan kanssa helppo C luokassa. Rölli kisaa vain tämän yhden luokan. Riksun vuoro on luokassa neljäntenä ja Röllin viimeisenä.

Aika jännä kisailla molemmilla samassa luokassa! Riksu ja Rölli ovat kuitenkin aika erilaisia ratsastaa, ja molemmilla on omat vahvuutensa. Riksu on yleensä aika tasainen suorittaja, mutta Röllillä on taas lennokkaammat liikkeet.

Kumpi voittaa kaksintaistelun?


© Anniina Gullans




keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Hyppelyt x 3

Maanantaina hypeltiin itsenäisesti, sillä valmennuksiin ei saatu tarpeeksi väkeä kokoon. Se ei kuitenkaan haitannut, vaikka rankkaa onkin kehitellä itse rata treeniin. Halusin tälläkin kertaa ottaa mukaan jumppasarjan ja harjoitella viime tunnilla olleita käännöksiä uralta esteelle. Jumppasarjan lisäksi rakentelin s-kiemuran, kahden laukan sarjan ja kolmen puomin kontrollitehtävän ympyrälle. Ihan hyödylliset tehtävät, vaikka itse sanonkin!

Riksun kanssa tehtiin hetken hölkkäilyn jälkeen töitä ilman jalustimia. Ryhdyttiin ihan niin hurjiksi, että puomiympyrän jälkeen hypeltiin vielä muutamat radatkin ilman jalustimia. Tosin korkeus ei päätä huimannut, kun esteet oli siinä 50-60 cm tienoilla. Riksu yritti välillä vähän rallitella, mutta kun matkan varrelle otettiin aina tarpeen tullen kontrolliympyrä mukaan, niin meno ei päässyt ihan päättömäksi.

Kuvaajalla kesti jokunen tovi raahautua paikalle, joten ehdin jo nostaa esteet vähän korkeammiksi ja viritellä jalustimet takaisin satulaan kiinni. Riksun into ja energia säilyi edelleen esteillä, ei tarvinnut pahemmin eteenpäin pyytää. Vähän esteiden jälkeen Riksu meinasi jäädä roikkumaan etupainoiseksi, mutta yllättävän helposti tuli takaisin kunhan itse muistin pysyä ylävartalolla pystyssä.

Riksun rata meni kokonaisuudessa näin: pitkän sivun jumppasarja ja okseri perään (21 m), puomiympyrä, sarja, okseri-pysty-okseri s-kiemura ja loppuun vielä puomiympyrä. Tultiin myös toisin päin samoja kiemuroita: puomiympyrä, s-kiemura toiseen suuntaan, sarja ja puomiympyrä taas loppuun. Ihan hyvät fiilikset jäi Riksun kanssa hyppelyistä :)


Riksun jälkeen esteratsuksi pääsi Riiviö. Riiviöllä oli takana ainakin kolmen viikon hyppytauko, minkä myös huomasi. Alkuun Riiviö oli todella into piukeana ja suihki esteille milloin mistäkin ponnistuspaikasta. Muutamien loikkien jälkeen meno onneksi vähän rauhoittui. Myös ääniavut auttoivat kivasti hillitsemään Riiviön menoa. Tehtiin samoja tehtäviä kuin Riksunkin kanssa, tosin ilman jalustimia työskentely jätettiin suosiolla vain sileälle.

Riiviö teki yllättävän hyvin jumppaympyrät molempiin suuntiin. Etukäteen olin vähän aavistellut sen olevan hankalampaa, sillä Riiviöllä ei ole vielä kovin paljon voimaa koota laukkaa. Jumppasarjakin sujui näppärästi pomputellen, vaikka linja kulman jälkeen hiukan valuikin ulos oikealle. Kun maltti löytyi, sujuivat muutkin tehtävät kivasti. Riiviö hyppeli radan 70-80 cm korkuisena. Vaikka Riiviö olikin juuri viime perjantaina klipattu, tuli sille silti aika kova hiki.


Viimeisenä vuorossa oli Rölli. Heti alusta asti Rölli tuntui kivalta ja hyvin vastaanottavaiselta avuille.  Viime torstaina Rölli oli ekaa kertaa hieronnassa, selästä ja kaulasta saatiin hyvin jumit avattua, mikä todennäköisesti teki liikkumisesta mukavampaa :) Jopa raviväistöt onnistuivat sujuvasti. Koska harjoitusravikin tuntui mukavalta, niin päätin ottaa jalustimet kaulalle ekaa kertaa koskaan Röllin kanssa. Aiemmin en ole viitsinyt/uskaltanut, sillä Rölli on ollut jo valmiiksi kovin jännittynyt tai ylikierroksilla. Nyt kuitenkin näin tehtiin ja hyvä meno jatkui ilman jalustimiakin. Alkuun muutamat ravi-laukka-siirtymiset ympyrällä ja sitten puomiympyrälle. Puomeilla välit olivat lyhyet, joten olisi pitänyt päästä ulkoreunan kaarelta hyppelemään. Rölli ei ollut tässä ihan avuilla, vaan oikoi sisäreunaan, mikä teki väleistä entistä lyhyemmät ja hypyistä kovin pomppuisia. Puomeja tipahteli maahan silloin tällöin, mutta kuski sentään pysyi kyydissä.

Kun kuvaaja saapui maneesiin, Rölli vähän säpsähti ja siitä jäi pieni virtapiikki päälle. Meno ei ollutkaan enää niin rentoa ja rauhallista kuin hetkeä aiemmin, mutta kontrolli säilyi edelleen ihan ok. Tehtiin vielä parit ympyrät jumppapuomeilla molempiin suuntiin ilman jalustimia ennen kuin siirryttiin esteille.


Ensimmäisellä radanpätkällä kävi aika klassisesti, nimittäin laukka oli turhan hidasta ja hevonen pohkeen takana. Kun siitä kuski lähti työntämään kohti estettä, ei tuloksena voi olla kovin tyylikästä menoa. Eka kierros meni siis varsin räpeltäen. Toisella kierroksella laukkaa oli jo paremmin, muttei sitäkään ihan kauniiksi voi kutsua. Rölli hyppäsi jotenkin tosi pystyllä kaulalla, johon myötääminen oli aika vaikeaa, varsinkin kun Röllin hyppytyyli muutenkaan ei ole se helpoin istuttava.

Kun laukkaa löytyi sopivasti, sai esteiden väleissä jo jarrutella. Muuten viimeiset radat oli ihan ok, mutta väleissä pitäisi olla vielä vähän aikaisemmin valmis, jottei tarvitsisi vielä viimeisillä askeleilla enää vetää. Ei kuitenkaan kovin montaa puomia otettu alas tällä kertaa, ja nekin pari pudotusta oli kuskin mokia.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Vastauspostaus

Kiitos paljon kysymyksiä laittaneille, tässä tulee vastaukset!

Oletko aloittanut lajin ratsastuskoulussa vai omalla hevosella/ponilla?
Olen aloittanut ratsastuksen 8-vuotiaana ratsastuskoulussa, jossa kävin kolmen vuoden ajan. Kun olin 11v meille ostettiin ensimmäinen oma hevonen ja sillä tiellä ollaan :)

Miksi suomenhevonen?
Meidän eka hevonen Siru oli suokki, joka vanhempien valitsemana ostettiin. Sitä ennen en ollut muistaakseni edes suokeilla ratsastanut. Suomenhevoset on yleensä rehellisiä kavereita, jotka eivät pikkuasioista jaksaa ottaa nokkiinsa (tosin löytyy niitä poikkeuksiakin!). Ne on kivoja ja monipuolisia hevosia, joiden kanssa voi pitää hauskaa harrastellen tai kilpailla enemmänkin tosissaan. Kisaajana tykkään siitä, että suokeille on nykyään myös omia luokkia :)


Suunnitteletko etukäteen ratsastuskertojasi?
Yleensä joo, ainakin jonkin verran. Toisinaan kirjaan ihan paperille viikkosuunnitelmia, joihin saa kivasti listattua eri treenit, vapaapäivät yms. Kisoja edeltävällä viikolla olen tarkempi viikko-ohjelmasta kuin esimerkiksi näin talvikaudella. Koulutreeneissä yritän huolehtia siitä, ettei samoja juttuja/temppuja tehtäisi peräkkäisinä päivinä. Suunnitelmia tulee kyllä muuteltua ratsastuksen aikanakin sen mukaan, miltä hevonen tuntuu.

Miten verryttelet hevosesi?
Se riippuu paljonkin siitä, millaista treeniä olen lähdössä tekemään, vaikka aina pyrinkin rentouteen ja saamaan hevoset avuille. Kaikki hevoset kävelevät alkuun ja loppuun ainakin 10 minuuttia, yleensä radalla jos sää sallii.

Koulutreenin verkassa hevosten täytyy liikkua oikeinpäin, taipua ja vastata apuihin viipymättä. Yleensä verkka sisältää paljon ympyröitä, siirtyimisiä ja jonkin verran väistöjä.

Estetreenin verkassa muodolla ole niin suurta roolia, kunhan kaasu ja jarru toimii. Esteverkassa yleensä hevoset saavat olla vähän säpäkämpiä kuin kouluverkassa. Siirtymisten lisäksi teen yleensä muutamia yksittäisiä vaihtoja tsekatakseni, onko hevonen kuulolla.

Laukkatreeniä varten verrytellessä hevoset saavat liikkua vähän pidempinä, mutta kuitenkin avuilla. En tee mitään kokoavia tehtäviä, sillä laukkatreeni on yleensä aika rankka jo itsessään.

Riksun kanssa olen huomannut, että se kannattaa pistää ravissa liikkumaan alkuun isommin ja vähän reippaammin, jotta moottori lähtee käyntiin. Sitten voi alkaa työskentelemään enemmän. Ilman "herättelyä" meno on yleensä aika tahmeaa ja hevonen pullahtelee milloin mihinkin suuntaan pois avuilta. Röllin ja Riiviön kanssa aloitetaan rauhallisemmin, haetaan hyvä ja maltillinen tahti. Käynnissä haetaan hevonen kuulolle ennen siirtymistä raviin.


Mitä tavoitteita (alustavasti) sulla on ensi kaudella Röllin kanssa? Entä Riksun? Riiviön?
Röllin kanssa tavoitteena on näillä näkymin jatkaa kentässä tutustumisluokassa ja suokkien helpossa, tietenkin voittoja ja sijoituksia tavoitellen. 6-vuotiaiden suokkien Kasvattajakilpailuun lähdetään todennäköisesti molempiin lajeihin, esteille ja kouluun, hakemaan rahapalkinnot kotiin.

Riksun kanssa jatketaan suokkien vaativassa ja avoimessa helpossa, kenttämestaruuksiin lähdetään hakemaan mitalia. Esteillä tavoitteena olisi nousta 110 cm tasolle ja koulussa nostaa prosentteja helppo A luokissa.

Riiviön kanssa en tiedä vielä kuka sillä kisailee, jos kisailee. Olisi tietty hauska kisailla pari harrasteluokkaa ja seuratasolla esteitä ja koulua.

Kuinka usein muut ratsastavat hevosiasi?
Röllillä ei ratsasta muut kuin minä itse satunnaisia ratsutuksia lukuunottamatta. Riksulla ratsastaa mun lisäksi oppilas parin viikon välein. Riiviöllä käy nyt vuokraaja kerran viikossa ja siskoni Juulia ratsastaa silloin tällöin.


Onko Röllillä, Riiviöllä tai Riksulla joitain hassuja omia tapoja? :)
En tiedä onko hassuja, mutta ärsyttäviä tapoja löytyy. Riksu ja Riiviö haluaisi aina mutustella ohjia talutuksessa, kun ohjat on pois kaulalta.

Röllillä taas ärsyttävät tavat liittyvät ruokaan. Jos karsinassa on heinää, on äärimmäisen vaikeaa saada Röllin päätä ylös esimerkiksi riimun laittamista varten. Turpa on kuin liimaantunut maahan! Jos jotenkuten onnistuu saamaan riimun päähän ja hevosen karsinasta käytävälle, on Röllin pakko koko ajan kääntyillä ja kuikuilla karsinaansa heinien perään. Oli siellä sitten kasa heinää tai kolme kortta jäljellä. Joku voi vaikka viedä hänen ateriansa, jos ei koko ajan kääntyile ja seilaa käytävällä edestakaisin. Yleensä annankin Röllin syödä kaikki heinänkorret, sillä sen jälkeen käytävällä on ihan eri hevonen. Heinät syötyään Rölli seisoo käytävällä kuin tatti, kiltisti paikallaan siinä kohdassa johon hänet on jätetty.
Onko teillä oma talli? Jos on, niin millainen? Voisiko siitä tulla esittelypostaus?
Kyllä meillä on oma talli. Tallissa on mm. 20 karsinapaikkaa, 2 pesupaikkaa sisällä sekä ulkona, 2 satulahuonetta ja kuivaushuonetta. Tallista olen julkaissut esittelypostauksen helmikuussa.


Onko teillä omia maastoesteitä? Millaisia? Kuka ne on tehnyt?
Meillä on maastoesteitä yli 40, joista suurin osa on siirrettäviä. Iskä on käynyt SRL:n järjestämillä maastoesteiden rakennuskursseilla sekä maastoradan suunnittelun kurssin, ja niiden pohjalta rakentanut meidän maastoesteet.

Maastoesteistä kuvia löytyy monista postauksista, esimerkiksi Maastoradalla, Maastareilla Riksun kera, Aina yhtä mahtavat maastarit, Nuorella maastareita, Kotitreeni maastoesteilläRiksun vuoro maastareilla ja Riiviö maastoesteillä.


Mitkä on sun tulevaisuuden suunnitelmat?
Ratsastus harrastuksena tulee jatkumaan ainakin mahdollisimman pitkään, mutta muu onkin vielä auki. Haluaisin löytää jonkun kivan työn, josta saisi paljon palkkaa :D

Mistä haaveilet?
Lottovoitosta! :D Toki olis kiva, että hevoset pysyisivät terveinä ja kilpailuissa tulisi menestystä.

Jos raha ei olisi ongelma, mitä hevosiin liittyvää ostaisit?
Ekana ostaisin mun hevosille jotkut huippusatulat niin kouluun kuin esteille. Tokana hankkisin jonkun näppärän heppa-auton, jota voisin itsekin kuskata heppoja kisoihin.


Kuka sua valmentaa?
Esteillä valmentaudun Anna Kärkkäisen tunneilla. Kouluvalmentajana toimii Maija Heikkinen, vaikka mun valmentautuminen koulussa onkin epämääräisen epäsäännöllistä.

Haluaisitko opettaa ratsastusta ammatiksesi?
Tuskimpa. Tunteja pitäisi pitää niin paljon, että saisi riittävästi rahaa muuhun elämään. Harrastuksena tuntien pito on kivaa ja siinä pysyy myös paremmin kartalla oppilaiden kehityksestä.

Oletko kiinnostunut valmentamisesta?
Olen. Muutamia kertoja olen harkinnut hakemista liiton valmentajakoulutuksiin, mutta se on toistaiseksi jäänyt siihen ajatuksen tasolle. Varsinkin kenttäratsastuksen maailmaan olisi hienoa innostaa ja ohjata ratsastajia :)


Mitkä ovat suurimpia virheitäsi ratsastuksessa?
Nuorempana varmaan se asenne, että kyllä mä jo osaan ja tiedän kaiken. Niissä fiiliksissä noustiin entisen hevoseni Iitun kanssa liian korkeisiin luokkiin, missä tulikin paljon epävarmuutta ja takapakkia menoon.

Nyttemmin nöyremmällä mielellä ja oppivaisemmalla asenteella suurimmat virheet löytyy istunnasta ja apujenkäytöstä.

Millä hevosella aoit osallistua istuntaklinikalle?
Todennäköisesti Röllillä. Sen kanssa yleensä kehtaa esiintyä, vaikka istuntavirheet Röllin kyydissä korostuvatkin. Klinikkaa ajatellen ehkä se on hyväkin juttu ;)


Onko sinulla ratsastajaidoleita?
Ei varsinaisesti, vaikka monien huippukenttäratsastajien menoa ihailenkin. Ykkössuosikki ja ehkä jonkin sortin idoli on brittiläinen kenttäratsastaja William Fox-Pitt. Pitkä mies, jolla erittäin tyylikäs ja vakaa istunta. Toinen suosikki on Mark Todd, lähes kuusikymppinen äijä edelleen kisaa kenttää korkeimmalla mahdollisella tasolla.

Suomalaisista tietty ihailen Piia Pantsua, joka on voittanut Luhmülenin kenttäkisan kolme kertaa ja napannut MM-kisoissakin pronssia.

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Wannabe valjakkoponi

Vaihdettiin tänään koulupiiperrys vähän hauskempaan menoon! Valjastin Riksun kärryjen eteen ja alkukävelyjen jälkeen suunnattiin kentälle testailemaan tehtävärataa. Tähän vaativaan rataan kuului neljän törpön pujottelu, kolmen putkenpalan muodostama pääty-ympyrä sekä kahden kavaletin muodostama kuja.




Pujottelu käynnissä oli helppo nakki, eikä ravissakaan mikään mahdoton temppu. Törpöt oli noin 10 metrin päässä toisistaan, ehkä seuraavalla kerralla pistetään ne pienemmille väleille. Ravikärryt on vähän huonot tähän hommaan, sillä hevosen takaa ei näe kovin hyvin mitä tuleman pitää ja milloin kannattaisi alkaa kääntämään.

Kavalettien välistä mentiin ravissa helposti. Tehtiin väliin myös käyntisiirtymiä, pysähdyksiä ja pari kertaa peruutettiin muutama askel. Riksu jotenkin tykästyi kavalettien muodostamaan kujaan, sillä se halusi välikäynneissäkin löysin ohjin sieltä kulkea :D





Laukkaa otettiin ensin uralla. Nostot ei ollut ihan priimoja, varsinkin vasemmassa kierroksessa tuli jokunen ajolähtö. Oikea laukka nousi huomattavasti helpommin. Yllättävän sujuvasti selvittiin molempiin suuntiin laukkaympyrästä. Välillä tuntui, että kärryjä tasapainottava groomi olis ollu tarpeen! Riksun laukka ei ollut mikään lemppari kärryttelyaskellaji, sillä meno oli varsin nykiväistä ja pomppuisaa.

Tultiin pari kertaa kaikki tehtävät peräkkäin ratana, ensimmäiseltä kierrokselta video. Ohjat näyttää olevan erimittaiset, perusvirhe vaikka laji vaihtuu... Riksu oli kuitenkin oikein näppärä valjakkoponi :)