lauantai 30. syyskuuta 2017

Syyskuun lajihaaste: metsäkävely

Mitä muutakaan syyskuussa voi ottaa lajihaasteeseen kuin ruskaretken? Täällä Lounais-Suomessa tosin ruska ei ole ihan vielä räikeimmillään, vaikka kesän vihreys onkin jo hiipumassa. Tytin kanssa suunnattiin viime viikolla Paimion luontopolulle nautiskelemaan kivasta syyskelistä ja luonnosta.


Koska ollaan kiireisiä ihmisiä, saatiin sovittua molemmille sopiva aika vain kello ysiin aamulla. Sääennuste oli luvannut aurinkoa ja lämpöä lähemmäs +20 astetta. Niihin lukemiin ei ihan päästy, mutta hieno päivä kuitenkin osui reippailulle. Saatiinkin aamupäivän rauhassa kiertää reittiä ihan omaan tahtiin näkemättä muita ihmisiä. Autolle palatessa alkoi väkeä valua luontopolulle enemmänkin viettämään kaunista lauantaipäivää.


Paimion luontopolku on noin neljä kilometriä pitkä reitti, joka sisältää vaihtelevasti polkuja, pitkospuita ja kalliokiipeilyä. Matkan varrella ihasteltiin lampimaisemia ja ihmeteltiin keskellä metsää olevaa pirunpeltoa.

Reilun neljän kilometrin matkaan meillä meni aikaa noin puolitoista tuntia. Ei tosiaan pidetty kiirettä, vaan otettiin enemmän rauhoittumisen ja rentoutumisen puolesta tämä lajihaaste. Ja sitä se olikin. Leveämmillä poluilla mahtui mukavasti kulkemaan vierekkäin ja kertaamaan kuulumisia. Lämmin tuli kuitenkin kävellessä ja mäkiä kiipeillessä, että ei ihan löysäilyä kuitenkaan ollut.


Olin varautunut retkeen kumisaappain ja villasukin, mutta hyvin pärjäsi tossuillakin matkassa. Muutamia märempiä kohtia lukuunottamatta polku oli hyvässä kunnossa. Aamukasteen jäljiltä osa pitkospuista oli hieman niljakkaita ja kalliokin paikoitellen märkä. Liukastumisilta onneksi vältyttiin. Kallioreiteillä oli myös haastavimmissa kohdissa köysikaiteet apuna. 

Mäkien ja kallioiden myötä saatiin kävelylenkkiin myös tehokasta "rappustreeniä". Sama se on hevosillakin, maastoilusta saa monipuolisuutta liikuntaan pepputreeniä unohtamatta. Täytyykin mennä joku kaunis päivä metsäretkelle myös ratsain! 


Yleisesti kenttäratsastajia pidetään hulluina tai hurjapäinä, mutta pakko myöntää etten ole sellainen. Ainakaan ilman hevosta :D Pelkään korkeita paikkoja sekä esimerkiksi suurinta osaa huvipuistojen laitteista. Metsäretkellä kuitenkin uskalsin kiivetä näköalatorniin ja katsella maisemia jopa reunalta.


Luontopolun loppupuolelta löytyy harvinainen kaksirunkoinen mänty. Eikä mikä tahansa puu olekaan, vaan tarun mukaan sen muodostaman portin läpi kulkemalla pienet murheet ja vaivat paranee. Onnistunut loppuhuipennus siis metsäretkelle ;)


Metsäkävelyn plussat ja miinukset:
+ rentouttava irtiotto arjesta
+ monipuolista maastoa ja maisemia
+ leppoisaa urheilua
+ ilmainen
+ mahdollista ympäri vuoden
- hämähäkin seitit
- hirvikärpäset
- märkä kallio

Arviot soveltuvuudesta ratsastuksen oheisliikunnaksi:
Jenni: ***
Tytti: ***


Aikaisemmat lajihaasteet: luistelu, salitreeni, SuperPark, pyöräily, ilmajooga, frisbeegolf, suppailu ja rullaluistelu

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Aluemestaruudet: sunnuntai

Aluemestaruudet jatkuivat sunnuntaina 17.9. Salossa esteratsastuksen parissa. Suokeille oli oma aluemestaruusluokka 90 cm arvostelulla AM5 (korotettu uusinta), johon osallistuin molemmilla hevosilla.

Postauksen kuvat © Henni-Leena Helenius


Riksun vuoro oli ensin, luokan kolmantena lähtijänä. Verryttelyssä Riksu tuntui aika vahvalta varsinkin laukassa. Olisin toivonut myös hieman nopeampaa reaktiota apuihin. Nyt verkassa oli aika ruuhka ja välillä sai väistellä muita nopeasti tai tiukoilla kurveilla, missä Riksu oli varsin hidas. Jotkut muut halusivat hypellä alkuun pieniä esteitä ja oman esteiden nostajan puuttuessa tyydyttiin mekin hyppäämään vain niitä pienempiä. Riksu hyppäsi ihan hyvin, mutta esteiden jälkeen se jäi taas vähän etupainoiseksi roikkumaan.


Ei Riksu radallakaan ihan kevyt tai pehmeä ollut, mutta päästiin aika sujuvasti etenemään. Takapää jäi helposti oikealle roikkumaan ja kurvit oikealle meni enemmän tai vähemmän oikaisten.

Vitosen jälkeen Riksu lähti kiihdyttelemään ja tuli vahvaksi. Kutoselle paikka oli ihan toimiva, mutta en saanut Riksua ajoissa valmiiksi. Hyppy jäi matalaksi ja puomihan sieltä tipahti. Loppurata hypättiin taas puhtaasti, vaikka sarjan ekalle tulikin paikka lähelle. Muut lähestymiset meni tasaisemmin ja ajatus oli paremmin mukana tekemisessä.

Aikamoinen pettymys kuitenkin oli ottaa puomi perusradalta eikä näin ollen päästy korotettuun uusintaan taistelemaan mitaleista. Lopputuloksissa Riksu oli 6/18.



Riksun kanssa ravailtiin hetkinen kentällä ennen kuin vahdoin Röllin kyytiin. Rölli oli alkukäynneissä aika rauhallinen ja tallusteli kiltisti niin talutettuna kuin selästä käsin. Ravissa ja laukassa sitten ei vauhtia puuttunutkaan. Lisämausteena oikea ohja oli kuin puuhun sidottu eikä toiminut juuri yhtään. Yritin työstää apuja läpi ja malttia menoon väistöjen ja avojen kautta. Hetkellisesti tuli rennompia pätkiä, mutta taas hetken päästä vauhti kiristyi. Onneksi Rölli oli luokan viimeisenä, niin verkka ehti hieman tyhjentyä ratsukoista. 

Ekat verkkahypyt oli ihan mahdottomia. Rölli ampui taas pahemmin kuin pitkään aikaan. Ei se niinkään haittaisi jos paikat osuisi ja hypyt onnistuisi, mutta yleensä ryntäilyn seurauksena hevonen pääsee pitkäksi ja paikka valuu pohjaan. Eikä puomeilta voi välttyä. Toinen ääripää on se, että en päästä yhtään vaan nypin laukkaa pois. Tuli jotenkin tosi avuton olo, kun en osannut yhtään ratkaista ongelmaa. Toistojen kautta hyppyihin tuli jotain tolkkua, mutta ei se mitenkään sujuvaa menoa ollut. Ei kovin suuria odotuksia radalta...


Rölli kuitenkin yllätti ja pysyi aika kivasti kontrollissa alkuradan. Vaikka jokusen kerran ratkaisin lähetsymisen eteen, oltiin Röllin kanssa yhteisessä suunnitelmassa ja puomit pysyivät kannattimillaan. Vitosen jälkeen sain pidätteen läpi ja uskalsin päästää Rölliä etenemään. Kuitenkin ihan hyvästä paikkaa tuli puomi mukaan kutoselta Röllillekin. Ja siitäpä alamäki sitten alkoi.

Ratsastus tuntui tosi vaikealta, enkä osannut yhtään ratkaista etäisyyksiä suuntaan tai toiseen. Rölli pääsi juoksentelemaan omien ideoidensa mukaan, mikä ei tunnetusti ole kovin vahvaa suorittamista. Seiskalle työnsin kaukaa, mutta Rölli ei lähtenyt. Sitten yritys ottaa vauhtia pois, mutta en tehnyt suunnitelmaa loppuun ja juoksenteluksihan se meni. Sarjan a-osalta puomi. Isolla kaarteella löytyi hieman jo kontrolliakin hetkeksi, kunnes taas ysille Rölli ryntäsi ja valui vielä tosi reunaankin. Oli jo reitti ohi viimeisestä esteestä, mutta sain kuin sainkin mutkittelun kautta linjan korjattua ja vikalle ihan ok hyppy.

Tosi huono fiilis jäi radasta Ei mitenkään nautinnolista suorittamista (eikä videon katsominenkaan näin jälkikäteen). Pottiin kertyi tältä radalta 16 virhepistettä. Yksi tai kaksikin puomia voisi olla Röllille suvaittu tulos, mutta neljä puomia on aivan liikaa. Kauhea taantuma Röllin ratsastuksen suhteen, kun sentään kauden alkupuolella meno tuntui sujuvalta ja helpohkolta. Täytyy palata pieniin korkeuksiin ja perusasioiden äärelle.


maanantai 25. syyskuuta 2017

Aluemestaruudet: lauantai

Ympäri Suomenmaata kisailtiin syyskuun puolessa välissä aluemestaruuksista. Meillä Lounais-Suomessa lauantaina 16.9. kisailtiin kouluratsastuksessa ja sunnuntaina 17.9. esteratsastuksessa. Kenttäratsastuksen aluemestaruudet ratkottiinkin jo heinäkuussa Niinisalossa.

Viime vuonna Rölli osallistui aluekoulumestaruuksissa nuorten hevosten helppo B -luokkaan, mutta nyt suuntana oli suomenhevosten sarja ja ohjelmana helppo A FEI:n World Dressage Challenge. Riksu jäi kotiin ja kisaratsuksi lähti siis vain Rölli.

Postauksen kuvat © Henni-Leena Helenius.


Oltiin hyvissä ajoin kisapaikalla, ja kisat olivatkin vähäsen myöhässä. No eipä mitään, Rölli vaan oli kovin ihmeissään kun pääsi takaisin traikkuun vaikka ei käyty edes ratsastamassa vielä. Puolisen tuntia odoteltiin aikataulua kiinni ja sitten suunnattiin verryttelyyn. Odottelun aikana onneksi sade ehti loppua :)


Mun tuuria taas kun Röllin vuoro oli luokan ekana. Maneesiverkassa Rölli oli ihan kivan tuntuinen, mutta laukassa paikoitellen hidas jalalle. Ravi-käynti-siirtymiset onnistui aika kivasti, samoin pysähdykset. Avotaivutuksien ja väistöjen jumppailuissa sai olla tarkkana ulko-ohjan ja oman könötyksen kanssa. Jokunen takaosakäännöskin ehdittiin kokeilla, ekat oli laajoja ja hitaita mutta seuraavat jo aktiivisempia.

Kentän puolella tein vähän käyntiä ja ravipätkiä yrittäen saada Röllin rennoksi ja jalan eteen. Aitojen sisällä vielä reippaampaa ravia keventäen (ja Rölli maisemia katsellen).


Rata alkoi alkutervehdyksen jälkeen heti keskiravilla. Rölli lähti hyvin, mutta oma istunta ei pysynyt kasassa. Valuin lyttyyn ja takanojoon mikä taas sai Röllinkin paketin leviämään. Otin liikaa kiinni ohjasta, että sain edes oman kropan haltuun. Lyhyen sivun läpi tasattiin hengitystä ja valmistauduttiin seuraavaan tehtävään, nimittäin avotaivutukseen jota en ole kuin joskus muinoin Tumpin kanssa esittänyt kouluradalla.

Ei mennyt ihan nappiin kumpaankaan suuntaan. Ensin vasemmalle mutkiteltiin ja taivutus vaihteli matkan mittaan. Sittenpä keskittyminen herpaantui kun Rölli bongasi jonkun hevosen kulkevan tallipihalla ja alkoi hirnumaan... Eikä ollut edes musta hevonen että olisi voinut Riksuksi kuvitella. No, puolikkailla volteilla ei ollut keskittymisestä tai kuuliaisuudesta tietoakaan. Jälkimmäisessä avossa Rölli taipui jo turhankin paljon eikä pysytty kolmella uralla.


Takaosakäännöksissäkään ei erityisemmin loistettu. Keskikäynti ja lisätty käynti olivat jo sujuvampia kuin aikaisemmin kisoissa, mutta edelleen Rölli voisi kävellä rennommin ja irtonaisemmin. Kaikki ohjelman laukannostot oli aika hitaita ja liikaa ylös. Ensimmäisessä laukasta käyntiin siirtymisessä Rölli lyhensi kyllä ihan kelvollisesti, mutta jäi pahasti jalan taakse. Laukannostossa käynnistä lähdinkin tuuppaamaan itse liikaa ylävartalolla ja Rölli nostikin ensin löysästi väärän laukan. Nopea korjaus oikeaan laukkaan ja matka jatkui. Vähän kiukuttelua keskilaukassa, kun piti pysyä molemmilla ohjilla eikä saanut roikkua. Vastalaukassa taas jäi turhan tahmeaksi eikä laukka pyörinyt ihan kunnolla. Toisen kerran laukasta käyntiin ja takaisin laukkaan päästiin ihan ok.


Viimeisessä laukasta raviin siirtymisessä Rölli jäi vähän kiireiseksi eikä pidäte mennyt ihan perille asti. Kun siitä seuraavassa kirjaimessa pitikin jo lähteä taas keskiraviin, oli Rölli lähdössä uudelleen laukkaan. Eikä Rölli meinannut uskoa sen diagonaalin olevan raville varattu, vaan se rikkoi heti perään laukalle uudelleen. Neloset paukahti pöytäkirjaan siitä sählingistä kaikilta kolmelta tuomarilta. Lopun kahdeksikko ei sekään ottanut sujuakseen, kun Röllillä jäi vauhti päälle ja taipuminen pois. Yritin vähän hymyillä lopputervehdykseen tultaessa, vaikka päälimmäisenä mielessä oli että vihdoin se loppu.


Oli radassa jokunen onnistuneempikin pätkä, mutta muutama ihan selvä rikko sekä paljon ylimääräistä jännitystä. Tiesin heti, että kovatasoisessa luokassa ei olisi asiaa palkinnoille (ja eihän 7 ratsukon luokassa muutenkaan sijoittuisi kuin 2). Keventelin hetken vielä maneesissa, sitten kävelyt traikulle ja Rölli kyytiin.


Lopputulemana koululapuissa numeroita välillä 4-7 ja tulos 60,26%. Jonkun oli pakko olla tuloslistalla viimeinen ja tällä kertaa se oltiin me. Tasaisuutta ja rentoutta, siinäpä puuhaa talvitreeneihin.

Tuomari C: "Vielä lisää tasaisuutta. Ajoittain jännittyy" 60,20 %

Tuomari M: "Mukavia pätkiä. Tänään ajoittain jännittyy ja tulee pois avuilta" 59,4 %

Tuomari H: "Mukava hevonen. Tänään hyviä pätkiä mutta myös epätasaisuutta" 61,20 %

lauantai 16. syyskuuta 2017

Kisareportaasi: Harjun kenttäkisat 2.-3.9.

Vuoden viimeiset kenttäkisat käyty!

Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna olin suunnitellut meneväni johonkin rataestekisoihin, mutta suunnitelma vaihtuikin Harjun kenttäkisoihin. Harjussa kisailtiin tuttarissa (90 cm) alueiden väliset joukkuemestaruudet, joihin minuakin kysyttiin mukaan Lounais-Suomen jengiin. Alunperin vastasin, että voin tulla Riksulla joukkueeseen. Mutta kun joukkueeseen ei (tänäkään) vuonna ollut tunkua vaan se oli jäämässä vajaaksi, minulta kysyttiin toista hevosta lainaksi Sami Siltakorvelle. Pienen mietintähetken jälkeen lupasin antaa toisen hevosistani lainaan. Valintaa lainahevoseksi Riksun ja Röllin välillä tosin ei tarvinnut miettiä hetkeäkään. Riksu on tasaisempi ja helpompi, joten lupasin sen lainata. Rölli on sen verran omalaatuinen, että näin lyhyellä varoitusajalla olisi turha lähteä kisailemaan.


Yhteiskvaaleja Sami ja Riksu ei tietenkään parin viikon aikana ehtineet keräilemään. Kävi Sami sentään kerran Riksua kokeilemassa :D Kvaaliksi sovellettiin siis kohtaa "hevonen sekä ratsastaja yhdessä tai erikseen ovat saavuttaneet vähintään kahdessa 90 cm kenttäratsastusluokassa osallistumisoikeuden vahvistavan tuloksen". Samihan oli mukana Suomen kenttäjoukkueessa, joka nappasi PM-kisoissa joukkuekultaa ja Riksu kisaili suokkien kenttämestaruuksissa pari viikkoa aikaisemmin, joten ei jäänyt ainakaan kokemuksen puutteesta kiinni kvaalit.


Saavuttiin Harjuun perjantaina illalla ja Röllin kanssa kävin vielä iltaratsastuksella maneesilla. Siskoni Juulia oli ratsastanut Riksun jo kotona iltapäivällä ennen meidän lähtöä. Töissä on niin kova kiire ollut, että ylimääräisistä vapaapäivistä ei ole voinut kuin haaveilla. Muutenhan olisin ottanut perjantain vapaaksi ja tehnyt rauhassa molemmilla hepoilla valmistelevat ratsastukset joko kotona tai kisapaikalla. Nyt ei siihen ollut aikaa ja sillä pohjalla oli mentävä. Rölli oli ihan toimiva iltatreenissä, vaikka paikoitellen jännittyikin.


Lauantaina kisapäivä lähti käyntiin Röllin kouluosuudella, joka oli jo puoli ysin maissa. Verryttely oli taas maneesissa ja itse rata ulkona nurmella. Rölli ei ollut ihan parhaimmillaan, vaan hieman pohkeen takana ja lyhyellä kaulalla. Nurmiverkassa saatiin kivaa fiilistä, mutta radan puolella kaiuttimet ja muut tilpehöörit oli turhan jännittäviä ja aiheuttivat kireyttä. Kevensin taas raviosuudet suosiolla. Ravissa Rölli oli jännittynyt, mutta laukassa tuntui jo paremmalta. Lopun käyntipätkä meni taas pienin kipittävin askelin.


Tulokseksi saatiin 64,17 % (-53,7) ja oltiin koulun jälkeen sijalla 18/35. Pienet oli erot kun 64%-alkavia tuloksia oli 11 ratsukolla.

Tuomarin kommentti meidän radasta: "Melko sujuva suoritus, huolellisemmat asetukset ja taivutukset"


Meidän koulun jälkeen lähdinkin taas talliin vaihtamaan kamoja esteitä varten. Sillä aikaa Sami ja Riksu oli verkkailemassa koulua varten. Ennen heidän vuoroaan ehdin käydä vielä kävelemässä esteradan. Röllin kanssa katsottiin Riksun koulurata ja sitten mentiin verkkailemaan esteille.

Sami ratsasti tasaisen radan, josta tuloksena 62,22 %.



Esteverkkaan kulkiessa Rölli oli jo kierrokset päällä ja steppaili rauhattomasti hitaammin kulkevan ratsukon perässä. Verkassa se oli kuitenkin ihan hyvin ratsastettavissa eikä hermoillut ylimääräisiä. Suunta pysyi koko verkan oikeassa kierroksessa, vasenta laukkaa otin pätkän vastalaukkana. Rölli hyppäsi ilman puomeja, mutta valui helposti sekä pystyllä että okserilla ulkoreunaan. Parin hypyn jälkeen lähdettiin radalle testailemaan kuinka siellä käy.


Alkurataan olin ihan tyytyväinen. Sain hyvän laukan käyntiin ja paikat löytyi varsin helpolla. Vitoselle näin kulman jälkeen ison paikan ja sain siihen jopa reagoitua. Hyppy onnistui kivasti, mutta joku jalka jäi roikkumaan napaten puomin. Olin päättänyt ratsastaa suhteutetun linjan vitoselta kutoselle kuudella laukalla tietäen että väli täytyy sitten edetä. Jotenkin siinä kävi vitosen puomin jälkeen niin, että muutama askel meni matkustellen ja loput pakittaen. Rytmi rikkoontui ja puolikkaasta paikasta yli leppäkerttujen. Rölli hyppäsi urheasti vaikka oli varma osuma tiedossa. Seiskalle ja kasille ratsastinkin sitten taas reippaammin eteen, ei mitenkään tyylikkäästi, mutta selvittiin ilman puomeja.

Rasitteeksi kuitenkin 8 virhepistettä. Arvokkaat sellaiset, nimittäin puomien myötä tipahdettiin tuloslistan häntäpäähän (32/35).


Rölli pääsi helposti eläinlääkärin tarkastuksesta läpi, jonka jälkeen ehdin viemään Röllin vielä talliin. Pyöräillen takaisin estekentän laidalle katsomaan Riksun menoa. Alkurata meni hyvin, sitten Riksukin otti vitoselta puomin. Sen jälkeen Riksu jäi vähän vimpulaksi ja etupainoiseksi madoksi ja valui ohi kutosesta. Uudella yrittämällä yli ja loppurata taas hyvin. Samaiset 8 virhepistettä siis Riksullekin.


Kahdentoista aikaan oli jo lauantain startit pulkassa ja hevoset pesty. Loppupäivän ohjelmaan kuului parit pienet päikkärit, junnujen SM-luokan koulujen kuvaamista (kuvat) ja maastoradan kävelyä. Illan kruunasi vielä Riders Briefing Evening -tapahtuma, jossa syötiin hyvin ja kerrattiin sunnuntain kulkua. Hepat pääsi vielä iltalenkille taluttaen.

Kuvat maastoesteistä. Maastorata kulki ensin pellolla, sitten nousi maneesin ohi raviradan kautta nurmialueelle, josta taas jatkettiin ravirataa pitkin. Kivaa vaihtelua ainaiselle metsässä rymyämiselle tai pelkällä nurmella kulkemiselle. Alkuradan esteet oli pieniä ja simppeleitä, ja mietinkin ensin että olen kävelemässä vahingossa harrasteen rataa. Pelto-osuuden jälkeen saatiinkiin tehtävää: trakehneriä, mökkiä alamäkeen ja vinosti toinen mökki perään. Pikkuinen hauta ja nuolenkärki muodostivat puoli-coffin sarjan vaikka väliä esteillä olikin useampi laukka-askel. Pienellä vesiesteellä oli vielä tehtävä loppuun ja rata loppui kivaan mökkiesteeseen. Tiesin, että Rölli voi vähän trakia katsella ja mökkilinjalla täytyy ratsastaa huolellisesti. Kuitenkin esteet oli yksinkertaisia, ja radasta jäi kiva fiilis.


Meidän joukkue oli lauantain jälkeen joukkuetuloksissakin häntäpäässä, joten mitalitaisto ei ollut päällimmäisenä mielessä. Tarkoitus oli vaan keskittyä omaan suoritukseen ja tehdä onnistunut suoritus. Harrasteen lähtijöistä vain puolet pääsi maastosta maaliin ja ennen Röllin starttia tuttarissakin tuli jo hylsyjä ja kieltoja. Se vähän kummastutti, sillä olin pitänyt kummankin luokan ratoja ihan helppoina ja houkuttelevina.

Kuvat vesileimojen mukaan © Heidi Lammi ja Suvi Nieminen



Rölli oli maastoverkassa taas aika kierroksilla, mutta kuitenkin totteli. Hypyt onnistui ihan hienosti, vaikka vauhtia oli paikoitellen turhan paljon.

Oma vuoro koitti ja lähtökarsinasta ampaistiin matkaan. Laukkasin suunnitelmani mukaan alapellolla reippaammin, jotta olisi varaa hieman himmailla loppuradan tehtävillä. Kolmoselle lähestyttiin vähän vinolla hevosella ja tulikin pikkuaskel, mutta eipä annettu sen haitata. Kutosellekin valui kaarteesta esteen vasempaan reunaan. 


Pellolta viiletettiin niin reippaasti ylämäki ylös ja ohi Nestori-maneesin, että kuvaaja ei ihan pysynyt perässä tai ainakaan zoomi kohdillaan ;) Trakehnerillakin Rölli valui vasempaan reunaan. Ei se juurikaan katsonut tukin alla olevaa hautaa, mutta valui valumistaan. Sen verran mentiinkin sitten reunasta, että hypättiin tukin "jalkapölkyn" kohdalta ja mun vasen jalka nappasi samalla lipun kumoon. Ei oltu trakehnerin jälkeen sitten millään muotoa suunnitellulla reitillä, vaan jouduttiin mutkittelemaan. Sain kuitenkin ajoissa linjan kuntoon ja mökkilinjalle pienesti sisään. Rölli pysyi alamäessä hyvin tasapainossa ja vino linja jälkimmäiselle mökille onnistui helposti. Hieman vasen lapa karkasi ulos, mutta hyppy oli kuitenkin suht suora.

Haudalle olin itse hieman liikkeen edellä. Rölli vähän hidasti, katsoi ja hyppäsi löysän hypyn yli. Ihan ei saatu laukan aktiivisuutta säilytettyä b-osalle, mutta meni se näinkin helposti yli. Ennen vettä Rölli pääsi painamaan kädelle ja jouduin ottamaan vauhtia pois. Sujuvasti suoritettiin kuitenkin tehtävän esteet ja jatkettiin matkaa viimeisen mökin yli maaliin. Hyvissä ajoin oltiin maalissa taas, vaikka mökkilinjan jälkeen kelloa katsellessa arvelin, että kiire tulee.

Rölli oli taitava! Hyvät loppuhölkät ja kävelyt maneesissa.


Riksun vuoro oli taas juuri niin, että en päässyt näkemään verkkaa. Rataa sentään pääsin katsomaan Röllin kyydistä. Alapellolla ratsukko laukkasi reippaasti ja ylitti esteet sujuvasti. 


Trakehnirille lähti hyppy isosta paikkaa. Ja olin vielä Samille sanonut että Riksu yleensä haluaa tulla trakilla lähelle :D Onnistunut reitti ja hyvä hyppy sisään mökkilinjalle. Sami ei mennyt linjaa vinolla tiellä vaan teki voltin väliin. Riksun ajatus ei vissiin ihan pysynyt tässä kuviossa mukana, vaan se livahti mökistä ohi. Uudella yrittämällä ei ongelmaa ja matka jatkui.

...Kunnes se loppui. Riksu taisi jäädä hieman uhmakkaalle päälle kiellon jäljiltä eikä mennyt enää seuraavana olleen haudan yli. Pöh! En tiedä mikä siinä haudassa oli kummallista, kun siihen loppui monen muunkin kisaajan matka. Ehkä tiukka kurvi ennen sitä, muutos nurmelta hiekalle, paljon yleisöä vieressä?

Tuttarissa starttasi 35 ratsukkoa, joista 14 keskeytti tai hylätttiin maastossa. Se on paljon, 40%. Eniten kieltoja taisi aiheuttaa mökkilinjan ensimmäinen, punainen mökki sekä juurikin tämä pieni hauta.


Riksun ja Samin meno näytti sujuvalta ja helpolta, mutta harmillisesti matka päättyi ennen maalia. Tietysti ei ole ihan yksinkertaista ratsastaa vieraalla hevosella maastorataa vain parin ratsastuskerran pohjalta. Onneksi Samilla oli kisaratsuna myös taitava Nörtti. Ratsukko nappasi junnujen SM-luokassa hienosti neljännen sijan.


Lounais-Suomen joukkue ei saanut alueiden välisissä mestaruuksissa joukkuetulosta, sillä oltiin Röllin kanssa ainoita ketkä pääsi maastosta maaliin. Lopputuloksissa Rölli oli sijalla 14, kun 9 sijoittui.

Eipä tarvinnut jäädä palkintojenjakoa odottelemaan, vaan päästiin lähtemään aikaisin ajelemaan kotia kohti. Tämä oli ensimmäinen kerta kun käytiin Harjussa ja tykkäsin kovasti. Tosi kivat puitteet! Kisahenkilökuntaa oli oikein riittävästi ja he tuntuivat olevan aina hyvin ajantasalla. Varmasti reissaamme tänne uudelleenkin :)

torstai 7. syyskuuta 2017

Monipuolinen suomenhevonen


Eilen 6.9. juhlistettiin suomenhevosta ja sen 110-vuotiasta kantakirjaa. Onneksi saamme iloita tästä mahtavasta ja monipuolisesta kansallisrodustamme ympäri vuoden :)