Ekaa kertaa Cinnan opissa

Talven estetreeneissä ollaan paljon keskitytty kontrolliin ja tekniikkatehtäviin pienemmillä korkeuksilla. Nyt sunnuntaina otettiinkin ratatreeniä, kun Riksun kanssa osallistuimme ensimmäistä kertaa Cinna Procopen estetunnille. Meidän vuoro oli iltapäivällä viimeisessä ryhmässä, joten ehdin hyvin käydä katselemassa aikaisempia tunteja ja tutustua opetustyyliin.

Tunti aloitettiin ravipuomeilla. Riksu malttoi kuunnella hyvin apuja ja suoritti tehtävät näppärästi. Mun istunnassa korjattiin lytyssä olevat hartiat parempaan ryhtiin, lisäksi polvia piti saada vähän enemmän auki, jotta alapohje pysyy hiljaa paikallaan eikä heilu kuin rikkinäinen viisari. Laukassa tehtiin ympyrällä ensin yksittäistä kavalettia ja sitten kahden kavaletin innaria. Hypyissä mun piti säilyttää paino jalustimella ja pysyä mahdollisimman lähellä hevosta. Välillä lähdin varsinkin ylävartalolla liikaa mukaan tai nousin suorin jaloin jalustimien varaan. Ei mitään katastrofaalista, mutta ajattelemisen aihetta heti alkuverkkaan.

Ekalla pienellä radanpätkällä oli rytmi vielä hakusessa. Suhteutettu 20 metrin väli kuudella laukalla tuntui tosi lyhyeltä, vaikka estekorkeudet oli vielä matalat. Linjan jälkeen Riksu mutkitteli hieman ja piti vielä tehdä laukanvaihtokin, josta tuli vauhtia ja turhaa painetta ratsuun. Kahden pystyn kaareva linja oli varsin haastava koko treenin ajan, helposti kun vaan tulee vedettyä siitä sisäohjasta…

Seuraavalla radalla saatiin jo rytmistä paremmin kiinni. Edelleen täytyy vaan muistaa se oma asento, ylävartalo pystyssä ja kädet kannettuina ennen estettä. Silloin Riksu pysyy paremmin itsekin ryhdissä ja takajalkojensa päällä, jolloin myös hypyistä tulee pyöreämpiä. Kun omat kädet roikkuu ja jää veto päälle lähestymisessä, Riksu hyppää laakaa ja vähän kättä vasten. Se taas vaikeuttaa menoa esteiden jälkeen kun molemmat roikkuu etupainoisina ja askel pääsee pitenemään. Kun lähestyminen esteelle valuu pohjaa, lähden työntämään lytyillä hartioilla ylävartalo eteen ja katse valuu alas, kun taas pitäisi auttaa hevosta pysymällä ennemmin siellä ”takapenkillä” eikä hyökkäämällä kaulalle.

Videoinnista kiitokset Jennalle ja Mealle

Katso video Youtubessa

Tykkäsin Cinnan tunnista :) Samat vanhat ongelmat tosin oli edelleen, ei koettu ihmeparantumista ;) Annan tunnilla ollaan totuttu viilettämään korvanappi korvassa, joten nyt ilman nappia oli välillä hieman orpo olo. Cinna kyllä antoi hyviä ohjeita, mutta harmiksi osa jäi todennäköisesti kuulematta. Annan tunnilla keskitytään ja korjataan menoa vielä enemmän ja teknisempiä juttuja, mutta ei huono tämäkään.

Tykkään ottaa uuden valmentajan tunnille ensin Riksun, koska se on vähän normaalimpi tapaus :D Cinna tykkäsi ja kehui Riksua. Ehkä seuraavalla kerralla uskaltaa osallistua Röllillä.